Shaggy on jo neljävuotias, mitä se ei tunnu itse tietävän. Tai sitten poika luulee että sen ikäisten kuuluu vielä käyttäytyä kuin pahaisten pentujen. Shaggy on pentumaisin aikuinen koira mihin olen koskaan tutustunut, tuntuu aika hassulta edes käyttää siitä sanaa aikuinen. Shaggy ei kuitenkaan ole mitenkään mahdoton, se osaa kyllä kuunnella ja totella kauniisti. Toisinaan joutuu vaan pyytämään pariin otteeseen ennen kuin alkaa tapahtua ja sittenkin käsky saattaa unohtua kesken kaiken. Tottelematon se ei ole tahallaan, eikä edes omapäinen. Shaggy haluaa kovasti olla mieliksi, mutta aina ei vain pysty kun on niin kivaa ettei malta!
Shaggy saa usein hepuleita. Ensin alkaa läähätys ja pään kallistelu, sitten alkaa ympäriinsä sinkoilu. Lenkillä poikaa on välillä vaikea saada rauhoittumaan jos se ehtii kerätä kierroksia muista koirista. Välillä taas se hyökkäilee velipojan kimppuun kun pelkkä kävely ei tunnu vievän voimia riittävästi. Tämä ei ole sallittua, koska hihnassa riekkuminen ei ole turvallista kaupungissa. Torujen jälkeen hävettää ihan kauheasti, mutta piankos se unohtuu..
Mikäs se tämä on.. sammakko!
Mikäs sulla siellä on? Näytä!
Tämä on kyllä MINUN.